Uusi havaintokausi aluillaan

Astronominen hämärä ja näinollen riittävän pimeät yöt tähtien katselua ajatellen ovat jo saapuneet tänne eteläiseen Suomeen. Itse en ole vielä päässyt tositoimiin havaitsemisessa, olen lähinnä vain katsellut ja ihaillut tummvaa tähtitaivasta sikäli kuin se on mahdollista ollut. Myös syvä taivas -tapaamisen järjestelyissä on riittänyt työsarkaa. Tälle viikolle on luvattu kolmeksi yöksi peräkkäin ainakin puolipilvistä, ellei jopa selkeää, eli jospa sitä vihdoinkin pääsisi aloittelemaan havaintokautta tosissaan!

Advertisements

Uutta vuotta pukkaa

Niin se on taas vuosi vierähtänyt, ja uuttakin jo reilun kuukauden verran. Allekirjoittaneella on ollut päällä lievästi sanottuna kiireinen ja hektinen elämänvaihe, ja näinollen blogin ylläpitäminen on jäänyt vähemmälle.

Uusi vuosi tuo tullessaan muutoksia. Turun saaristossa tapahtuneen kuntaliitoksen myötä havaintopaikkani sijaitsee vastedes Länsi-Turunmaa- nimisessä kunnassa (joka kutsuu itseään kaupungiksi!? :D). Melkoinen nimihirviö, ei voi muuta sanoa. Ensinnäkin, kunta sijaitsee saaristossa, ja vieläpä Turun eteläpuolella! Toiseksi, nimi on keinotekoinen ja hölmö. Toivottavasti Paraislaiset saavat tahtonsa läpi, ja kunnan nimi voisi tulevaisuudessa olla taas wanha kunnon Parainen!

Uuden vuoden myötä alkaa myös keväthavaintokausi. Keväällä tarkoitus olisi havainnoida Neitsyeen, Leijonan ja Coma Berenicen tähdistöjen galakseja.

Uuden vuoden myötä alkaa myös YK:n julistama tähtitieteen teemavuosi. Tulen itse osallistumaan teemavuoden tapahtumiin sikäli kun ehdin ja pystyn!

Yöpilviä bongaamaan

Vihdoinkin on elokuu, ja täällä Hyrynsalmenkin leveysasteilla on mahdollista yrittää havaita valaisevia yöpilviä, ainakin teoriassa. Tähän aikaan vuodesta aurinko pysyttelee -6 ja -16 asteen välissä n. klo 23.00-02.00 välisenä aikana. Havaintopaikkakin on mietittynä valmiiksi; ihan tässä Moisiovaaran kylän liepeillä on Kaartilanvaara- niminen mäennyppylä (jollaisia vaaroiksi kutsutaan täälläpäin valtakuntaa), jonka laella on palovartiotorni, jonne voi kiivetä havaitsemaan. Tosin kovin kauaa tornissa tuskin jaksaa kykkiä, kun aivan ylös torniin ei pääse, koska “havaintotasanteen” luukku on lukittu..mutta uskoisin vaaran olevan muutenkin ihan mukiinmenevä havaintopaikka; ainakin siellä voisi periaatteessa havaita rauhassa erilaisten öisten kulkijoiden häiriöiltä (hyttysiä lukuunottamatta).

Muuttujakärpänen puraisi…taas!

Cygnus- viikonloppuna muuttujakärpänen puraisi allekirjoittanutta…taas! Olen aina ollut kiinnostunut kaikenlaisista tähdistä, erityisesti muuttuvista tähdistä. Olen joskus jopa yrittänyt tehdä jonkinlaista havaintosarjaa, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Mutta nyt on uusi aika koittanut, nimittäin Ursan muuttujaryhmän kokouksessa Cygnuksella Arto Oksanen (terveisiä vaan sinne Jyväskylään) onnistui vakuuttamaan minut siitä, että muuttuvien tähtien visuaalihavaitseminen on yhä kannattavaa ja järkevää puuhaa myös näin CCD- aikakaudella. Tästä innostuneena rupesin tutkailemaan AAVSOn nettisivuja, ja kasasin itselleni pienen, eri tyyppisistä muuttujista koostuvan havainto-ohjelman, joka tällä hetkellä näyttää tältä:

Z Uma (puolisäännöllinen muuttuja)
R CrB (R CrB muuttujien prototyyppi)
U Gem (U Gem- muuttuja)
R Cyg (Mira)
Omi Cet (aka Mira, Mira tähtien prototyyppi)
R Leo (Mira)
R Sct (RV Tau)

Tarkoitukseni on siis tehdä näistä tähdistä visuaalihavaintoja syyskuusta alkaen. Liityin myös AAVSOn havaitsijaksi, joten yritän lähetellä havaintojani myös sinne rapakon taakse!

Astrosolar ja aurinkohavainnot

Tuossa pari päivää sitten tuli postista ilmoitus, että Ursasta tilaamani paketti on saapunut. Paketista paljastui, juuri niin kuin pitikin, Esko Valtaojaa kesälukemiseksi sekä arkki Astrosolar -kalvoa. Kalvon avulla on mahdollista katsella aurinkoa turvallisesti; se himmentää auringon valon intensiteettiä 1/100 000 osaan. Värkkäsin kalvosta ja kesätöiden majapaikasta löytämästäni pahvista sekä kiviteipistä jonkinlaisen aurinkosuotimen. Mikään järin kaunis kyseinen kapistus ei tosiaan ole, mutta ainakin se ajaa asiansa. Sillä pystyy siis katsomaan aurinkoa polttamatta silmiään! Tarkoitus olisi aloittaa tekemään säännöllisiä aurinkohavaintoja 1.7.2008 alkaen. Sen verran pääsin aurinkoa ko. suodinhäkkyrällä jo vilkuilemaan, että totesin että uuden pilkkujakson alkamisesta huolimatta päivätähtemme pinta näytti varsin tylsältä ja tasalaatuiselta – ei pilkun pilkkua! Mutta saapa nähdä, mitä heinäkuu ja loppukesä tuo tullessaan!